Ohita navigointilinkitSiirry RKTL:n etusivulle
 Sivukartta | Hakemisto A-Ö 
Etusivu Riista Poro Kala Vesiviljely Talous ja yhteiskunta Tilastot Yhteystiedot Tutkimuslaitos Julkaisut
Elinympäristöt Kannanvaihtelut Riistavarat Suurpedot Ohjeet ja lomakkeet

Riistakantojen runsaudenseuranta:
» Suurpedot vuonna 2006 
» Lumijälkilaskenta 2007 
» Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
» Metsäkanalinnut 2006 
» Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn 2005 hirvijahdin jälkeen suuria muutoksia. Yhteensä hirviä arvioitiin olevan koko maassa noin 95 000 – 105 000 yksilöä, eli hirvikanta oli noin 5–10 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikissa riistanhoitopiireissä hirvikanta oli joko ennallaan tai hieman pienentynyt. Hirvien vasatuotto oli edellisvuotisella tasolla, eikä kaksosvasallisten naaraiden osuudessa tapahtunut muutosta. Maan eteläosissa vasatuotto on edelleen pitkäaikaiskeskiarvon alapuolella laajoilla alueilla. Vasatuoton tapaan muutokset aikuiskannan rakenteessa olivat pieniä.

Tiedot perustuvat hirviseurueiden metsästyksen aikana täyttämien hirvihavaintokorttien ilmoituksiin hirvikannan koosta, vasatuotosta ja rakenteesta. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Tiheysindeksien lisäksi hirvikannan vähimmäiskoko arvioitiin laskennallisella menetelmällä ottaen huomioon vuotuiset saaliit ja vasatuotto. Tämän menetelmän mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2005 jahdin jälkeen oli noin 95 000–105 000 hirveä. Hirvihavaintokortin täytti yhteensä 5 306 seuruetta. Korttien kattavuus eli niissä ilmoitettujen kaatojen osuus koko saaliista oli 85 % (taulukko 1).

Taulukko 1. Vuonna 2005 hirviseurueiden riistantutkimukselle palaut-
tamien havaintokorttien määrä, kattavuus ja havaintojen kokonais-
määrä sekä niissä tapahtuneet muutokset vuoteen 2004 verrattuna.

Muutos Kattavuus Havaintojen Muutos
Riistanhoitopiiri Kortteja (%) (%) Lukumäärä (%)
Etelä-Häme 169 -2,3 90 10 189 -8,5
Etelä-Savo 464 -0,4 100 22 988 7,5
Kainuu 405 -0,7 91 27 694 -11,0
Keski-Suomi 372 -1,6 97 23 257 -5,2
Kymi 326 0,3 98 14 026 12,4
Lappi 814 -2,0 71 44 602 -5,4
Oulu 613 -4,7 75 54 106 -4,3
Pohjanmaa 271 -0,7 94 21 635 -15,0
Pohjois-Häme 134 -5,6 55 7 944 -17,7
Pohjois-Karjala 435 -3,8 98 15 970 -11,7
Pohjois-Savo 455 0,2 98 26 132 5,5
R. Pohjanmaa 150 2,7 100 12 666 6,5
Satakunta 237 -0,8 97 8 097 -9,1
Uusimaa 284 0,0 89 11 612 -1,8
Varsinais-Suomi 177 -7,8 83 7 703 -9,3
Koko Suomi 5 306 -1,8 85 308 621 -4,6

Hirvikannan koon muutokset vähäisiä

Hirviseurueiden metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon arvioon perustuva tiheysindeksi pieneni Rannikko- ja Sisä-Suomessa. Lapissa indeksi viittasi kannan loivaan laskuun, ja Oulun suuralueella tilanne oli vuoden 2004 tasolla (kuva 1). Päivittäisiin jahdin aikana tehtyihin hirvi-havaintoihin perustuva havaintoja/päivä-tiheysindeksi pieneni Rannikko- ja Sisä-Suomessa, mutta säilyi ennallaan Lapin ja Oulun alueella. Maamme hirvikanta pieneni vuodesta 2004 noin 5–10 %. Laskennallisella menetelmällä arvioituna hirvikanta pieneni useimmissa riistanhoitopiireissä, mutta muutos oli aiempaa vähäisempi. Riistanhoitopiireittäin tarkasteltuna hirvikannan pienentyminen näyttää hidastuneen useimmissa piireissä, mutta esim. Etelä-Hämeessä, Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla indeksin muutos viittaa hirvikannan selvään alenemiseen.

Kuva 1. Metsästäjien kannanarvion mukainen tiheysindeksi (hirviä/
1000 ha) riistanhoitopiireittäin ja indeksin muutos suuralueittain
vuodesta 2004 vuoteen 2005. Suuralueet: Lappi = Lapin riistanhoito-
piiri; Oulu = Oulun ja Kainuun piirit; Sisä-Suomi = Etelä-Savon,
Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Karjalan
ja Pohjois-Savon piirit; Rannikko-Suomi = Etelä-Hämeen, Kymen,
Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja
Uudenmaan piirit.

Vasatuotto säilyi ennallaan

Hirvikannan pienentyminen heijastuu tavallisesti myös vasatuotossa. Viime vuosina vasatuotto on pienentynyt etenkin maan eteläosissa, mutta myös Pohjois-Suomessa suurten saaliiden vaikutus naaraskantaan on yhä selvemmin havaittavissa. Vuosittaisten kannanmuutosten pienentyessä myös vasatuoton muutokset ovat vähäisempiä.

Syksyn 2005 hirvihavaintokorttien tiedoista arvioitiin myös kevään vasatuotto (kuva 2). Useimmissa riistanhoitopiireissä erot olivat edellisvuoteen verrattuna marginaalisia, mutta Pohjanmaalla ja Satakunnassa tuotto oli hieman noussut. Hirvikannan koon pienentyessä etenkin Rannikko- ja Sisä-Suomessa myös vasatuotto on ollut 2000-luvulla laskusuunnassa. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna etenkin Rannikko-Suomen vasatuotto on selvästi alemmalla tasolla. Riistanhoitopiireittäin tarkasteltuna kaksosvasojen kanssa havaittujen naaraiden osuus ei muuttunut edellisestä vuodesta.

Kuva 2. Hirvien vasatuotto naarasta kohti laskettuna ja kaksos-
vasallisten naaraiden osuus kaikista vasallisista naaraista riistan-
hoitopiireittäin. Suuraluetasolla vasatuoton tunnusluvuissa ei tapahtu-
nut muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Aikuiskannan vinoutuminen pysähtyi

Hirvikannan tiheyden muutokset näkyvät myös kannan rakenteessa, ja yleensä tiheyden laskiessa naaraiden osuus aikuisista hirvistä kasvaa. Maan eteläosassa aikuiskannan rakenne on koko 2000-luvun alun muuttunut yhä naarasvaltaisemmaksi. Vuosien 2004 ja 2005 välillä aikuiskannan rakenteessa ei tapahtunut muutosta, mikä osaltaan viittaa suhteellisen pieneen kannanmuutokseen. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin havaittavissa Etelä-Suomen hirvikannan voimakas naarasvaltaisuus (kuva 3).

Kuva 3. Aikuisten hirvien naaraiden ja urosten välinen lukusuhde
suuralueittain; vaakaviiva osoittaa aikajakson keskimääräistä tasoa.

Vesa Ruusila
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yliopistokatu 6
80100 Joensuu
Puh. 040-8406877

 



Tulostettava versio

 

Lisätietoa
 
 Julkaisut: 
 » Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 
 

© 2007 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.Muokattu 4.7.2007