Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn 2005 hirvijahdin jälkeen suuria muutoksia. Yhteensä hirviä arvioitiin olevan koko maassa noin 95 000 – 105 000 yksilöä, eli hirvikanta oli noin 5–10 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikissa riistanhoitopiireissä hirvikanta oli joko ennallaan tai hieman pienentynyt. Hirvien vasatuotto oli edellisvuotisella tasolla, eikä kaksosvasallisten naaraiden osuudessa tapahtunut muutosta. Maan eteläosissa vasatuotto on edelleen pitkäaikaiskeskiarvon alapuolella laajoilla alueilla. Vasatuoton tapaan muutokset aikuiskannan rakenteessa olivat pieniä.

Tiedot perustuvat hirviseurueiden metsästyksen aikana täyttämien hirvihavaintokorttien ilmoituksiin hirvikannan koosta, vasatuotosta ja rakenteesta. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Tiheysindeksien lisäksi hirvikannan vähimmäiskoko arvioitiin laskennallisella menetelmällä ottaen huomioon vuotuiset saaliit ja vasatuotto. Tämän menetelmän mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2005 jahdin jälkeen oli noin 95 000–105 000 hirveä. Hirvihavaintokortin täytti yhteensä 5 306 seuruetta. Korttien kattavuus eli niissä ilmoitettujen kaatojen osuus koko saaliista oli 85 % (taulukko 1).

				Muutos		Kattavuus		Havaintojen		Muutos
	Riistanhoitopiiri	Kortteja		(%)		(%)		Lukumäärä		(%)
	Etelä-Häme	169		-2,3		90		10 189		-8,5
	Etelä-Savo	464		-0,4		100		22 988		7,5
	Kainuu	405		-0,7		91		27 694		-11,0
	Keski-Suomi	372		-1,6		97		23 257		-5,2
	Kymi	326		0,3		98		14 026		12,4
	Lappi	814		-2,0		71		44 602		-5,4
	Oulu	613		-4,7		75		54 106		-4,3
	Pohjanmaa	271		-0,7		94		21 635		-15,0
	Pohjois-Häme	134		-5,6		55		7 944		-17,7
	Pohjois-Karjala	435		-3,8		98		15 970		-11,7
	Pohjois-Savo	455		0,2		98		26 132		5,5
	R. Pohjanmaa	150		2,7		100		12 666		6,5
	Satakunta	237		-0,8		97		8 097		-9,1
	Uusimaa	284		0,0		89		11 612		-1,8
	Varsinais-Suomi	177		-7,8		83		7 703		-9,3
	Koko Suomi	5 306		-1,8		85		308 621		-4,6

Hirvikannan koon muutokset vähäisiä

Hirviseurueiden metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon arvioon perustuva tiheysindeksi pieneni Rannikko- ja Sisä-Suomessa. Lapissa indeksi viittasi kannan loivaan laskuun, ja Oulun suuralueella tilanne oli vuoden 2004 tasolla (kuva 1). Päivittäisiin jahdin aikana tehtyihin hirvi-havaintoihin perustuva havaintoja/päivä-tiheysindeksi pieneni Rannikko- ja Sisä-Suomessa, mutta säilyi ennallaan Lapin ja Oulun alueella. Maamme hirvikanta pieneni vuodesta 2004 noin 5–10 %. Laskennallisella menetelmällä arvioituna hirvikanta pieneni useimmissa riistanhoitopiireissä, mutta muutos oli aiempaa vähäisempi. Riistanhoitopiireittäin tarkasteltuna hirvikannan pienentyminen näyttää hidastuneen useimmissa piireissä, mutta esim. Etelä-Hämeessä, Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla indeksin muutos viittaa hirvikannan selvään alenemiseen.

Kuva 1. Metsästäjien kannanarvion mukainen tiheysindeksi (hirviä/ 1000 ha) riistanhoitopiireittäin ja indeksin muutos suuralueittain vuodesta 2004 vuoteen 2005. Suuralueet: Lappi = Lapin riistanhoito- piiri; Oulu = Oulun ja Kainuun piirit; Sisä-Suomi = Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirit; Rannikko-Suomi = Etelä-Hämeen, Kymen, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan piirit.

Vasatuotto säilyi ennallaan

Hirvikannan pienentyminen heijastuu tavallisesti myös vasatuotossa. Viime vuosina vasatuotto on pienentynyt etenkin maan eteläosissa, mutta myös Pohjois-Suomessa suurten saaliiden vaikutus naaraskantaan on yhä selvemmin havaittavissa. Vuosittaisten kannanmuutosten pienentyessä myös vasatuoton muutokset ovat vähäisempiä.

Syksyn 2005 hirvihavaintokorttien tiedoista arvioitiin myös kevään vasatuotto (kuva 2). Useimmissa riistanhoitopiireissä erot olivat edellisvuoteen verrattuna marginaalisia, mutta Pohjanmaalla ja Satakunnassa tuotto oli hieman noussut. Hirvikannan koon pienentyessä etenkin Rannikko- ja Sisä-Suomessa myös vasatuotto on ollut 2000-luvulla laskusuunnassa. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna etenkin Rannikko-Suomen vasatuotto on selvästi alemmalla tasolla. Riistanhoitopiireittäin tarkasteltuna kaksosvasojen kanssa havaittujen naaraiden osuus ei muuttunut edellisestä vuodesta.

Kuva 2. Hirvien vasatuotto naarasta kohti laskettuna ja kaksos- vasallisten naaraiden osuus kaikista vasallisista naaraista riistan- hoitopiireittäin. Suuraluetasolla vasatuoton tunnusluvuissa ei tapahtu- nut muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Aikuiskannan vinoutuminen pysähtyi

Tulostettava versio