Tuossa lisää kuvia. Asekilpi näyttää aika paksulta, lisäksi sisäpuolella näyttää olevan syvennys jolloin tykin kehto on ilmeisesti leveämpi kuin ulkopanssari.
Asekilpi ei voi näyttää paksulta kuvassa, koska sitä ei ole koko kuvassa. Se on se panssaroinnin osa joka liikkuu tykin mukana.
Tykki puolestaan kiinnittyy noihin molemmin puolin oleviin reikiin kuten mustaruutitykit kaljuunalla ennen vanhaan. Siinä välissä on rako. Kuten allaolevasta kuvasta näet, tykin molemmin puolin sekä yläpuolella on rako, jonka etupuolella on ainoastaan ohut panssarointi. Vertaa PKM:n reikään.
Molemmat läpäisy kohdat ovat yllättävän heikkoja, tornin kehä on varmaan se ainut ns. tähtäämällä tavoiteltava kohta ja sen paksuus oli jotain 50mm luokkaa. Homman nimihän on vaan se että onko osuminen kuitenkaan niin varmaan että moista kannattaisi yrittää muussa kuin pakkotilanteessa? Miten Jalzuketta on opetettu toimimaan jos törmätään tst-vaunuun?
On totta ettei ole mitään järkeä lähteä tarkoituksella hyökkäämään tst-vaunuja vastaan, mutta kun aina on se mahdollisuus että vastaan tulee tst-vaunu. Tietysti riippuu paljolti maastosta millaiset mahdollisuudet rynnäkkövaunulla on tst-vaunua vastaan.Omassa loppusodassani kymenlaakson pelloilla huomattiin kuinka ylivoimaisia tst-vaunut ovat kevyitä vastaan kun ametit venyivät parhaimmillaan yli 2km, jolloin omasta jalkaväestä ei ollut paljon apua. varsinkin kun meille luvattua pst-ohjusjoukkuetta ei näkynyt kun vasta viimeisenä päivänä, joka mahdollisti tst-vaunujen kökkimisen pellon keskellä vailla mitään pelkoa tuhoutumisesta. Kun taas sitä edellisessä taisteluharjoituksessa niinisalossa, joka mahdollisti maaston tehokkaan käytön päästiin kevyillä vaunuilla hyviin tuloksiiin tst-vaunuja vastaan. päätarkoitushan ei ole tuhota tst-vaunua se kohdattaessa kevyella, vaan rampauttaa se ampumalla teloihin, tykin juureen, tähystyslaitteisiin jne...
Mitä tulee panssarin paksuuteen ja 30mm läpäisyyn. on totta ettei yksi 30mm saa vaikutusta tst-vaunun tornin kupeeseen, mutta kun ammutaan 5ls purske samaan kohtaan, johon cv:n tykki pystyy vaivatta alle kilometriin, saadaan ensimmäisten 3-4 laukauksen voimalla panssariteräs kirjaimellisesti sulamaan josta sitten viimeinen kuula vain sulahtaa läpi tekemään tuhojaan.
On totta ettei ole mitään järkeä lähteä tarkoituksella hyökkäämään tst-vaunuja vastaan, mutta kun aina on se mahdollisuus että vastaan tulee tst-vaunu. Tietysti riippuu paljolti maastosta millaiset mahdollisuudet rynnäkkövaunulla on tst-vaunua vastaan.Omassa loppusodassani kymenlaakson pelloilla huomattiin kuinka ylivoimaisia tst-vaunut ovat kevyitä vastaan kun ametit venyivät parhaimmillaan yli 2km, jolloin omasta jalkaväestä ei ollut paljon apua. varsinkin kun meille luvattua pst-ohjusjoukkuetta ei näkynyt kun vasta viimeisenä päivänä, joka mahdollisti tst-vaunujen kökkimisen pellon keskellä vailla mitään pelkoa tuhoutumisesta.
Lainasit muuten meikäläistä...
Loppusotasi on ollut siitä vinoutunut että CV90 kanssahan pitäisi aina olla liikkeellä myös omia Leopardeja, siis tuollaisessa isommassa/aukeassa ympäristössä. Metsätie kohtaaminen asia erikseen.
Jalzuke kirjoitti:
Kun taas sitä edellisessä taisteluharjoituksessa niinisalossa, joka mahdollisti maaston tehokkaan käytön päästiin kevyillä vaunuilla hyviin tuloksiiin tst-vaunuja vastaan. päätarkoitushan ei ole tuhota tst-vaunua se kohdattaessa kevyella, vaan rampauttaa se ampumalla teloihin, tykin juureen, tähystyslaitteisiin jne...
Eli teitä on selkeästi opetettu toimimaan tst-vaunuja vastaan kohtaamistilanteessa. Mutta ei kuitenkaan haastamaan niitä missään tapauksessa jos muuta ei ole käytettävissä?
Jalzuke kirjoitti:
Mitä tulee panssarin paksuuteen ja 30mm läpäisyyn. on totta ettei yksi 30mm saa vaikutusta tst-vaunun tornin kupeeseen, mutta kun ammutaan 5ls purske samaan kohtaan, johon cv:n tykki pystyy vaivatta alle kilometriin, saadaan ensimmäisten 3-4 laukauksen voimalla panssariteräs kirjaimellisesti sulamaan josta sitten viimeinen kuula vain sulahtaa läpi tekemään tuhojaan.
Onko tykki oikeasti noin tarkka? Kehitys on ollut sitten huimaan -> noissa postaamissani T-72 tornin kuvissa vaunua ammuttiin toisen T-72 nuolilla 800m päästä paikoiltaan ja hajonta on ollut silti noin iso = osuma kohtaa ei ole voitu todellakaan valita... BMP-2 ei taida olla sen kummoisempi tarkkuudeltaan.
Ohjus-tiedustelija kirjoitti: Onko tykki oikeasti noin tarkka? Kehitys on ollut sitten huimaan -> noissa postaamissani T-72 tornin kuvissa vaunua ammuttiin toisen T-72 nuolilla 800m päästä paikoiltaan ja hajonta on ollut silti noin iso = osuma kohtaa ei ole voitu todellakaan valita... BMP-2 ei taida olla sen kummoisempi tarkkuudeltaan.
En nyt tässä yritä väittää että tykillä osuu millilleen mihin tähtää, mutta kohdistusammunoissa (ainoat ammunnat oikeastaan joissa pääsee tarkastamaan osumat) havaitsin että lopulta kun tykki on saatu kohdalleen niin samaan kohtaan tähtäämällä osumat ovat kämmenen kokoisella alueella. Ammuttaessa pursketta suuntaus pysähtyy purskeen ajaksi. tämän ansiosta osumien pitäisi osua suunnilleen samaan kohtaan. Tietysti jos kohde liikkuu ja on kaukana osumat eivät osu kaikki samaan kohtaan, mutta riittävän lähelle kuitenkin lämmittääkseen osuma-aluetta riittävästi vaikuttaakseen panssarin lujuuteen. Näin sen meille kouluttaja opetti.
Olen kuullut itse bemari johtajalta, että bmp-2:lla ei ole yleistä osua ensimmäisillä laukauksilla, vaan tulta siirretään valojuovien kautta. niin tarkka on bemarin tähtäimet/tykki
Itsehän toimin vaununjohtajan, joten en ole saanut yhtä kattavaa koulutusta mahd. vihollisen kalustosta ja heikoista kohdista kuin ampujani, joten kohdattaessa tst-vaunu uskon hänen tietävän mihin kohtaan mitäkin vaunua tulee ampua.
Saattaisi cv:ille riittää ammuttavaa ilman rs tst-vaunujakin. Jos sellaiseen törmää on varmaan parempi ruveta ampuilemaan kuin panna sormi suuhun: muuten suhtaudun erittäin skeptisesti siihen, että 30 millin konetykillä säännönmukaisesti ruvettaisiin pilkkomaan raskaita vaunuja.
Onko cv:t säännönmukaisesti varustettu ammunnanhallintaan liitetyllä lämpökameralla? Toiseksi: mikä mahtaa olla läpäisyn suhteen tehokkain ammus mitä maailmalla vaeltaa?
Saattaisi cv:ille riittää ammuttavaa ilman rs tst-vaunujakin. Jos sellaiseen törmää on varmaan parempi ruveta ampuilemaan kuin panna sormi suuhun: muuten suhtaudun erittäin skeptisesti siihen, että 30 millin konetykillä säännönmukaisesti ruvettaisiin pilkkomaan raskaita vaunuja.
Onko cv:t säännönmukaisesti varustettu ammunnanhallintaan liitetyllä lämpökameralla? Suomen vaunuissa kyllä, samoin muilla käyttäjämailla (Ruotsin CV9040A-mallisetkin on käsittäkseni modattu lämpökamerallisiksi)
Toiseksi: mikä mahtaa olla läpäisyn suhteen tehokkain ammus mitä maailmalla vaeltaa?
Kai maailmalta löytyy 30-milliselle joitakin uraaniammuksiakin, mutta tässä eurooppalaiset ja Suomessa käytössä olevat APFSDS-T ammukset:
-Oerlikon (Rheinmetallin omistama) Linkki ei toimi suoraan, joten =>systems&products =>weapons and ammunition => direct fire => medium calibre ammunition => 30 mm x 173 APFSDS-T / PMC 287 -Nammo Raufoss
Tarkkoja läpäisyarvoja ei kyllä taida löytyä julkisista lähteistä.
On totta ettei ole mitään järkeä lähteä tarkoituksella hyökkäämään tst-vaunuja vastaan, mutta kun aina on se mahdollisuus että vastaan tulee tst-vaunu. Tietysti riippuu paljolti maastosta millaiset mahdollisuudet rynnäkkövaunulla on tst-vaunua vastaan.Omassa loppusodassani kymenlaakson pelloilla huomattiin kuinka ylivoimaisia tst-vaunut ovat kevyitä vastaan kun ametit venyivät parhaimmillaan yli 2km, jolloin omasta jalkaväestä ei ollut paljon apua. varsinkin kun meille luvattua pst-ohjusjoukkuetta ei näkynyt kun vasta viimeisenä päivänä, joka mahdollisti tst-vaunujen kökkimisen pellon keskellä vailla mitään pelkoa tuhoutumisesta.
Kuvittelisi tulenjohtajan kerjäävän tuossa tilanteessa kaikki mahdolliset putket käyttöönsä. Eihän tuon parempaa maalia tykistölle voi olla.
Ei kai tuommoisessa tilanteessa lähetettäisi omia vaunuja suoraan hyökkäykseen? Tuhlausta sanon minä.
JOKO kirjoitti: Kuvittelisi tulenjohtajan kerjäävän tuossa tilanteessa kaikki mahdolliset putket käyttöönsä. Eihän tuon parempaa maalia tykistölle voi olla.
Epäreiskaa käytettiin ja paljon. Ongelma vain on siinä että simulaatiotaistelussa epäsuorantulen teho on säädetty 10-20%, joten saa olla lottovoittaja että saa vaikutusta vaunuihin. Itse en muista, että kertaakaan oma cv:ni olisi vaurioitunut epäsuorasta tulesta.
JOKO kirjoitti: Ei kai tuommoisessa tilanteessa lähetettäisi omia vaunuja suoraan hyökkäykseen? Tuhlausta sanon minä.
Olen täysin samaa mieltä ettei ole mitään järkeä lähteä hyökkäämään paksuja vastaan kevyillä. Mutta nuo isot taisteluharjoitukset seuraavat aika suoraan käsikirjoitusta ja voittajat ovat jo ennalta tiedossa, joten ei ollu muuta vaihtoehtoa kuin painaa päälle. Ja lopulta MekTstOs "joutui" perääntymään.
JOKO kirjoitti: Ei kai tuommoisessa tilanteessa lähetettäisi omia vaunuja suoraan hyökkäykseen? Tuhlausta sanon minä.
Olen täysin samaa mieltä ettei ole mitään järkeä lähteä hyökkäämään paksuja vastaan kevyillä. Mutta nuo isot taisteluharjoitukset seuraavat aika suoraan käsikirjoitusta ja voittajat ovat jo ennalta tiedossa, joten ei ollu muuta vaihtoehtoa kuin painaa päälle. Ja lopulta MekTstOs "joutui" perääntymään.
Niin eiköhän tuossa ole ollut ideana kuraporrastasolla se että kunhan vaunumiehistöt saavat toisistaan samantasoisia harjoitusmaaleja tähystysteknisesti ja liikkeen osalta. Ainahan nuo harjoitukset toteutetaan enemmän tai vähemmän joukkojen rangoilla eikä täysissä vahvuuksissa. Onhan tuokin jo huomattavaa kehitystä että vastassa on molemmin puolin lämpökameroituja tela-alustoja, ennenhän on aina sodittu jotain paseja tai maastoautoja vastaan joka antaa kyllä aika heikon kuvan vastapuolen kyvyistä...
Mek. tst-osastolla taisi kuitenkin olla myös BMP-2 matkassa -> miten ne näyttäytyivät vai tuliko Leopardit aina keulilla? Kait teilläkin yhteistoimintaharjoituksia Parolan Leopardien kanssa aikaisemmin oli, miten silloin meneteltiin edetessä, tst-vaunut keulilla?
Edit: Siitä purske tulesta kun puhuit että tykki lukittuu sen ajaksi paikoilleen... Miten jos oma vaunu liikkuu samalla? Näinhan se juuri tekee jos tst-vaunuun törmätään = kuski polkee talla pohjassa johonkin suojaan.
Jalzuke kirjoitti: Olen kuullut itse bemari johtajalta, että bmp-2:lla ei ole yleistä osua ensimmäisillä laukauksilla, vaan tulta siirretään valojuovien kautta. niin tarkka on bemarin tähtäimet/tykki.
Jos noin käy niin vika ei todennäköisesti ole tykissä eikä tähtäinkaukoputkessa, vaan johtuu siitä että BMP-2:ssa ei ole laseretäisyysmittaria eikä ballistista laskinta ennakon määrittämiseen kun oma vaunu ja/tai maali liikkuvat tähtäyslinjan kannalta sivusuunnassa. Etäisyyden arviointiin on asteikko ja sivusuunnassa on ennakkoviivoja vähän kuin mustin tai dragunovin tähtäimessä ja ristikon vaakaviiva siirtyy ylös/alas matkarummusta käännettäessä mutta siinäpä se sitten onkin. Vanha tekniikka siis vaatii ampujalta vähän enemmän.
Jos tykin hajonnan takia ei osuttaisi paikallaan olevaan kuljetuspanssarivaunun kokoiseen maaliin tyypilliseltä ampumaetäisyydeltä niin sitten tosiaan olisi aihetta huoleen.
Ohjus-tiedustelija kirjoitti: Mek. tst-osastolla taisi kuitenkin olla myös BMP-2 matkassa -> miten ne näyttäytyivät vai tuliko Leopardit aina keulilla? Kait teilläkin yhteistoimintaharjoituksia Parolan Leopardien kanssa aikaisemmin oli, miten silloin meneteltiin edetessä, tst-vaunut keulilla?
Edit: Siitä purske tulesta kun puhuit että tykki lukittuu sen ajaksi paikoilleen... Miten jos oma vaunu liikkuu samalla? Näinhan se juuri tekee jos tst-vaunuun törmätään = kuski polkee talla pohjassa johonkin suojaan.
Tuossa kyseisessä koski-08 harjoituksessa kymenlaakson pelloilla, ei paljon bemareita näkyny, olivat aina leopardien takana ja jalkauttivat jimmynsä suojaamaan vaunuja meidän jalkaväeltä joka joutui paikoittain koukkaamaan jopa yli 2 kilometriä metsän suojassa. Aikaisemmassa niinisalon harjoituksessa meillä oli reserviläis leopardijoukkue mukana ja hommassa oli jotain järkeä, kun leopardit meni kärjessä, otti kosketuksen ja jäi tulitukeen. Tällöin päästiin panssarijääkärikomppanialla vihollista kylkeen ja syvyyteen.
Nyt tulee omaa mielipidettä aika rajusti ja toivottavasti kukaan ei loukkaannu mutta. MekTstOs on aika kesy kun ottaa pois leopardit. Nimittäin niinisalossa kun päästiin vaunukomppanian ohi panssarijääkärikomppaniaa kylkeen olivat bemarit aika nopeasti tulessa. puhumattakaan MT-LB:stä ja BMP-1 tulenjohtovaunuista. Jalkaväen taitoihin en ota kantaa, mutta huomasi että omilla jimmyillä on paremmat varusteet kuin parolan jääkäreillä. ryhmässä 2 valonvahvistinta, pkm kvkk:n sijaan, rk-95:set ja joukkueessa lämpökamera. koska parolan yötaistelukyky on lähes olematon poislukien leopardit, emme voineet taistella pimeällä koska aikaisemmin vekaran panssarijääkärit ovat olleet turhan ylivoimaisia. Nyt siellä takaa joku huutaa että onhan niillä telahaupitseja ja kaikkea muutakin. totta mutta aika vanhaa tekniikkaa kun vertaa mitä panssarijääkäripataljoonalla on käytössä. kohta on AMOK:siakin mukana, ellei ole jo.
Käsittääkseni vakain pysyy päällä ammuttaessa pursketta ja pitää siis aseen suunnattuna samaan paikkaan kokoajan. koska laskuri tietää etäisyyden kohteeseen ja muut tiedot kohde pysyy piikillä oman vaunun liikeestä huolimatta.
Jalzuke kirjoitti: Olen kuullut itse bemari johtajalta, että bmp-2:lla ei ole yleistä osua ensimmäisillä laukauksilla, vaan tulta siirretään valojuovien kautta. niin tarkka on bemarin tähtäimet/tykki.
Jos noin käy niin vika ei todennäköisesti ole tykissä eikä tähtäinkaukoputkessa, vaan johtuu siitä että BMP-2:ssa ei ole laseretäisyysmittaria eikä ballistista laskinta ennakon määrittämiseen kun oma vaunu ja/tai maali liikkuvat tähtäyslinjan kannalta sivusuunnassa.
Jos tykin hajonnan takia ei osuttaisi paikallaan olevaan kuljetuspanssarivaunun kokoiseen maaliin tyypilliseltä ampumaetäisyydeltä niin sitten tosiaan olisi aihetta huoleen.
Sikäli kun muistan nähneeni BMP-2:n tulitoimintaa ... sen vempaimen vakain ei pysty täysin kompensoimaan sitä kun rekyylin voimasta koko vaunu nousee jousitustaan vasten nojalle, ja osumakuvio leviää ylöspäin.
Jalzuke kirjoitti: Olen kuullut itse bemari johtajalta, että bmp-2:lla ei ole yleistä osua ensimmäisillä laukauksilla, vaan tulta siirretään valojuovien kautta. niin tarkka on bemarin tähtäimet/tykki.
Jos noin käy niin vika ei todennäköisesti ole tykissä eikä tähtäinkaukoputkessa, vaan johtuu siitä että BMP-2:ssa ei ole laseretäisyysmittaria eikä ballistista laskinta ennakon määrittämiseen kun oma vaunu ja/tai maali liikkuvat tähtäyslinjan kannalta sivusuunnassa.
Jos tykin hajonnan takia ei osuttaisi paikallaan olevaan kuljetuspanssarivaunun kokoiseen maaliin tyypilliseltä ampumaetäisyydeltä niin sitten tosiaan olisi aihetta huoleen.
Sikäli kun muistan nähneeni BMP-2:n tulitoimintaa ... sen vempaimen vakain ei pysty täysin kompensoimaan sitä kun rekyylin voimasta koko vaunu nousee jousitustaan vasten nojalle, ja osumakuvio leviää ylöspäin.
Näinkin voi käydä, mutta se ei taida selittää sitä puheena ollutta Jaltzuken kertomaa että bemarilla ensimmäinen kuula menee ohi ja siitä valojuovasta korjaamalla osutaan vaunuun.
Ohjus-tiedustelija kirjoitti: Mek. tst-osastolla taisi kuitenkin olla myös BMP-2 matkassa -> miten ne näyttäytyivät vai tuliko Leopardit aina keulilla? Kait teilläkin yhteistoimintaharjoituksia Parolan Leopardien kanssa aikaisemmin oli, miten silloin meneteltiin edetessä, tst-vaunut keulilla?
Edit: Siitä purske tulesta kun puhuit että tykki lukittuu sen ajaksi paikoilleen... Miten jos oma vaunu liikkuu samalla? Näinhan se juuri tekee jos tst-vaunuun törmätään = kuski polkee talla pohjassa johonkin suojaan.
Tuossa kyseisessä koski-08 harjoituksessa kymenlaakson pelloilla, ei paljon bemareita näkyny, olivat aina leopardien takana ja jalkauttivat jimmynsä suojaamaan vaunuja meidän jalkaväeltä joka joutui paikoittain koukkaamaan jopa yli 2 kilometriä metsän suojassa. Aikaisemmassa niinisalon harjoituksessa meillä oli reserviläis leopardijoukkue mukana ja hommassa oli jotain järkeä, kun leopardit meni kärjessä, otti kosketuksen ja jäi tulitukeen. Tällöin päästiin panssarijääkärikomppanialla vihollista kylkeen ja syvyyteen.
Nyt tulee omaa mielipidettä aika rajusti ja toivottavasti kukaan ei loukkaannu mutta. MekTstOs on aika kesy kun ottaa pois leopardit. Nimittäin niinisalossa kun päästiin vaunukomppanian ohi panssarijääkärikomppaniaa kylkeen olivat bemarit aika nopeasti tulessa. puhumattakaan MT-LB:stä ja BMP-1 tulenjohtovaunuista.
Henk.koht minua jaksoi aina Niinisalossa häiritä se että maasto on täysin poikkeuksellista koko muuhun Suomeen verrattuna. Kaikissa muissa normaali metsätie ympäristöissä on se iso ero että vaunuilla ei ihan niin vain toisen joukon kylkeen isketäkkään koska liike kanavoituu uria pitkin milloin mihinkin suuntaan eikä umpimetsiin lähdetä vaunuilla puskemaan = jv-hoitaa koukut jolloin vaunujen paremmista teknisistä ominaisuuksista ei ole kauheasti iloa. Urilla otetaan yhteen sitten lähietäisyydeltä naamat vastakkain periaatteella nopein käsi voittaa.
Tuollaiset Kymenlaakson pellot antavat taas sitten aivan erilaiset A-sektorit pitkine etäisyyksineen jolloin moderni A-hallinta + lämpökamera pääsee oikeuksiinsa. Ja siellä voi tosiaan olla saumat päästä vaunuillakin isommassa mittakaavassa toisen joukon sivustaan.
Jalzuke kirjoitti:
Jalkaväen taitoihin en ota kantaa, mutta huomasi että omilla jimmyillä on paremmat varusteet kuin parolan jääkäreillä. ryhmässä 2 valonvahvistinta, pkm kvkk:n sijaan, rk-95:set ja joukkueessa lämpökamera. koska parolan yötaistelukyky on lähes olematon poislukien leopardit, emme voineet taistella pimeällä koska aikaisemmin vekaran panssarijääkärit ovat olleet turhan ylivoimaisia. Nyt siellä takaa joku huutaa että onhan niillä telahaupitseja ja kaikkea muutakin. totta mutta aika vanhaa tekniikkaa kun vertaa mitä panssarijääkäripataljoonalla on käytössä. kohta on AMOK:siakin mukana, ellei ole jo.
Ei BMP-2 (sen sisältökään) sovellu missään nimessä hyökkäystoimintaan pimeällä, varsinkaan jos vastassa on lämpäkameroitu vastus. Tämän takiahan bemareihin suunnitellaankin modausta. Täällä on aiheesta oma keskutelunsakkin, vaunusta olemassa jo proto, lämpökameroitu+vaunun omaa lämpösuojausta parannettu kuulema oleellisesti jne. Meillä 90-luvun puolella vaunut ajettiin pääsääntöisesti yöksi kiltisti puolustusasemiin jolloin ampuja kyllä napsii silmille tulevia ihan valonvahvistimenkin turvin.
Tarkoitatko CV90 lämpökameraa vai onko joukkueella kannettavakin lämppäri? kvkk ei muuten ole Parolassakaan käytössä, ainakaan iskevällä osalla.
Jalzuke kirjoitti:
Käsittääkseni vakain pysyy päällä ammuttaessa pursketta ja pitää siis aseen suunnattuna samaan paikkaan kokoajan. koska laskuri tietää etäisyyden kohteeseen ja muut tiedot kohde pysyy piikillä oman vaunun liikeestä huolimatta.
Mitä siinä sitten siis varsinaisesti lukitaan sen purskeen aikana jos vakain kuitenkin jatkaa toimintaansa?
Sikäli kun muistan nähneeni BMP-2:n tulitoimintaa ... sen vempaimen vakain ei pysty täysin kompensoimaan sitä kun rekyylin voimasta koko vaunu nousee jousitustaan vasten nojalle, ja osumakuvio leviää ylöspäin.
Näinkin voi käydä, mutta se ei taida selittää sitä puheena ollutta Jaltzuken kertomaa että bemarilla ensimmäinen kuula menee ohi ja siitä valojuovasta korjaamalla osutaan vaunuun.
Minulla oli joku mielikuva että saapumiserän paremmat ampujat olisivat joskus ampuneet purskevaihteella niin että ensimmäinen meni tarkoituksella alta ohi, sillä minä vaan...
Täällä on näköjään muutamia cv-koulutuksessa olleita heppuja keskustelemassa, joten ihemettelen sitä, että ettekö te saaneet ampua noita nuoliammuksia (alikaleja) ensinkään, kun ette osaa niiden läpäisystä sanoa mitään?
Itse olin ottamassa koulutusta kyseiselle linjalle saapumiserässä 1/05, jolloin muuten koulutettiin ensimmäinen täydessä vahvuudessa olevat cv-miehistöt. Me saatiin ampua kyseisen tyyppisiä ammuksia muutamia kappaleita 10cm paksuun teräkseen ja jäljet käytiin katsomassa heti ammunnan jälkeen. Siellähän ne sormen paksuiset (2-3cm halkaisija) reiät oli levyssä, eikä yksikään jäänyt vajaaksi.
Tosin se teräslevy oli 90-asteen kulmassa ampujaan nähden.
Täällä on näköjään muutamia cv-koulutuksessa olleita heppuja keskustelemassa, joten ihemettelen sitä, että ettekö te saaneet ampua noita nuoliammuksia (alikaleja) ensinkään, kun ette osaa niiden läpäisystä sanoa mitään?
Itse olin ottamassa koulutusta kyseiselle linjalle saapumiserässä 1/05, jolloin muuten koulutettiin ensimmäinen täydessä vahvuudessa olevat cv-miehistöt. Me saatiin ampua kyseisen tyyppisiä ammuksia muutamia kappaleita 10cm paksuun teräkseen ja jäljet käytiin katsomassa heti ammunnan jälkeen. Siellähän ne sormen paksuiset (2-3cm halkaisija) reiät oli levyssä, eikä yksikään jäänyt vajaaksi.
Tosin se teräslevy oli 90-asteen kulmassa ampujaan nähden.
Tank netistä poimittua. 30x173 Mk268 APFSDS - 55mm/60°/1000m 30x173 PGU-14 - 69mm at 500 meters 38mm at 1000 meters at 90°, presumbly, but the realy penetration is about 25% higher.
Teräksen läpäisy on kiinni pajon iskukulmasta ja myös siitä mitä teräs laatu on kyseessä. Ainakin luotien läpäisy on mitattu yleensä panssariteräkseen jonka HB on 300 halvoissa raksateräksissä on HB yleensä 150. HB 300 ei ole nykypäivänä kovin paljoa. Rautaruukilta saa kulutusterästä 3 €/kg jonka HB on 500. Panssariteräksissä HB on yli 600 ja keraameissa vieläkin enemmän. Nykyään on myös kermeettejä jotka ovat teräksen ja keraamin sekoitusta niissä, on teräksen sitkeys ja keraamin kovuus.
En tiedä mitä aseita käytetään kolmannessa maailmansodassa, mutta tiedän että neljäs soditaan kivin ja kepein. -Albert Einstein
En vähättelisi kymmenen sentin läpäisyä. Modaamattoman vaunun kylki saati sitten peffa ovat jo kurantteja maaleja. Ja saman kaliberin ajoneuvostahan tekee noilla nuolilla jo emmentalia.
Laskinkos minä tuon oikein, jos kerroin 55mm:ä Tan60:llä? Taisin saada 95 mm. Persules, tuohan alkaisi tehota Tiikeri tankkiinkin...
Jos ymmärsin yhtään oikein, että tuo tarkoittaa 55 mm paksun levyn, jota on kallistettu vaakatasosta 60 astetta ylös (eli vastaavasti pystysuorasta 30 astetta alas) läpäisyä, taitaisi näin muodostuneen kolmion, jonka pidempi kateetti on 55 mm, hypotenuusaksi tulla 55 mm / cos 30 = 63,5 mm.
Mulla ei sitten ole matikan peruskurssi läpi. Mutta jos levy kallistetaan klo 12 -asennosta klo 1 -asentoon, ei vaakasuora matka sen läpi nyt sentään lähes tuplaannu.
baikali: tyhjäsi rektaalistaan käsin suolensa naiskorppi kirjoitti: Lattialle en usko kusseeni kuin kovassa kännissä ...koska luulin olevani vessassa. MOTO AU kirjoitti: Itse pyyhkisin perseeseni sen käskyn jossa KÄSKETTÄISIIN miehistöön. Imagine kirjoitti: Tulee sellainen sopusuhtainen arjalainen kroppa eikä mikään hulkki. juhapar kirjoitti: Me lopetamme nämä sentimentaaliset höpötykset Imaginen kanssa ja siirrymme asialinjalle. I.H.S. kirjoitti: Ikävä kyllä merivoimat on typerästi varautunut vain lähinnä Suomen puolustamiseen. Tsippo kirjoitti: onneksi enemmistön mielipide voittaa. Minä ja Jeesus ollaan enemmistö.
Riippuu lähteestä, euroopassa ilmoitetaan eri päin nuo kuin amerikassa. Toisessa 90 astetta on kohtisuora, toisessa kohtisuora ampumakulma on 0 astetta (0:n asteen poikkeama kohtisuorasta).
"Meillä ei säikytä, meillä ei surra. Iske ja murra!"
Yleensä tuo merkitsemistapa tarkoittaa että kohtisuora osumakulma on nolla astetta. Eli asiaa ajatellaan osumakulman kannalta, ei levyn kallistuskulmana. Käytännössä noissa siis tuo läpäisy suorassa kulmassa saadaan kertomalla kahdella tai siis jakamalla cos 60:llä. eli 0,5:llä. Tuosta saataisiin siis 110 mm läpäisy pystyssä olevaan levyyn, joka on ihan mahdollinen. Esim. 40 mm Boforsin tykin nuoliammukselle luvataan 150 mm läpäisyä pystylevyyn.
Joka tapausessa voidaan sanoa, että läpäisy on maksimi 100 milliä luokkaa, jota on pidettävä tuolle aseelle riittävänä. Kuten totesin, verrokistaan tekee emmendaalia ja on paha myös peffansa kääntäneelle tst-vaunulle.
Tulee mieleen, että ake-ssa konetykki on varmasti myös oivallinen tukiase. Mikä on muuten alin/ylin ampumakulma ilman mitään kommervenkkejä tuolla CV:llla? Eikä lähdetä nostamaan ampumakulmaa ny t millään virityksillä.
Jenkkien 25mm puskamestari on vissiin todellakin kannuksensa ansainnut AKE:ssa. Siinä voi rueta linnoittamattomassa tiilitalossa häijy olemaan saavana osapuolena.... 1/4 osa tai pienempikin tiilen palanen pakarassa ei naurata.
"on se saatanaa, että kansa on pieni"
Ei yleensä, vaan riippuen lähdemaasta kuten sanoin.
Toki näin, mutta tarkoitin että kun netistä noita lukuja tulee esiin, niin yleensä tuo 60 astetta tarkoittaa osumakulmaa eikä levyn pystykulmaa. Sekä jenkit, että venäläiset käyttävät tuota osumakulmatapaa. Eurooppalaiset valmistajatkin käyttävät välillä vähän vaihtelevaa tapaa.
Jenkkien 25mm puskamestari on vissiin todellakin kannuksensa ansainnut AKE:ssa. Siinä voi rueta linnoittamattomassa tiilitalossa häijy olemaan saavana osapuolena.... 1/4 osa tai pienempikin tiilen palanen pakarassa ei naurata.
Kun jaksat katsoa alun hutun niin lopussa (kiitos) seisoo.
Jenkkien 25mm puskamestari on vissiin todellakin kannuksensa ansainnut AKE:ssa. Siinä voi rueta linnoittamattomassa tiilitalossa häijy olemaan saavana osapuolena.... 1/4 osa tai pienempikin tiilen palanen pakarassa ei naurata.
Kun jaksat katsoa alun hutun niin lopussa (kiitos) seisoo.
Kyllä olen katsonut, lainannut, postannut ja linkittänyt sekä vängännyt tuon pohjalta niin monesti että muistan tuon unissani (ainakin melkein). Sinulle tuosta pätkästä olenkin ikuisessa kiitollisuuden velassa, kun sen joskus vuosi sitten laitoit tuonne 5.56mm ketjuun.
[ Muokattu 04.02.2009, 14:36:34 ] "on se saatanaa, että kansa on pieni"
Ongelmana on suuri lähtönopeus esim M16 kiväärillä. Väittämän mukaan luoti ei kestä iskua vaan särkyy. No tuo menee jo off-topikiksi.
"on se saatanaa, että kansa on pieni"
Täällä on näköjään muutamia cv-koulutuksessa olleita heppuja keskustelemassa, joten ihemettelen sitä, että ettekö te saaneet ampua noita nuoliammuksia (alikaleja) ensinkään, kun ette osaa niiden läpäisystä sanoa mitään?
Itse olin ottamassa koulutusta kyseiselle linjalle saapumiserässä 1/05, jolloin muuten koulutettiin ensimmäinen täydessä vahvuudessa olevat cv-miehistöt. Me saatiin ampua kyseisen tyyppisiä ammuksia muutamia kappaleita 10cm paksuun teräkseen ja jäljet käytiin katsomassa heti ammunnan jälkeen. Siellähän ne sormen paksuiset (2-3cm halkaisija) reiät oli levyssä, eikä yksikään jäänyt vajaaksi.
Tosin se teräslevy oli 90-asteen kulmassa ampujaan nähden.
Tank netistä poimittua. 30x173 Mk268 APFSDS - 55mm/60°/1000m 30x173 PGU-14 - 69mm at 500 meters 38mm at 1000 meters at 90°, presumbly, but the realy penetration is about 25% higher.
Teräksen läpäisy on kiinni pajon iskukulmasta ja myös siitä mitä teräs laatu on kyseessä. Ainakin luotien läpäisy on mitattu yleensä panssariteräkseen jonka HB on 300 halvoissa raksateräksissä on HB yleensä 150. HB 300 ei ole nykypäivänä kovin paljoa. Rautaruukilta saa kulutusterästä 3 €/kg jonka HB on 500. Panssariteräksissä HB on yli 600 ja keraameissa vieläkin enemmän. Nykyään on myös kermeettejä jotka ovat teräksen ja keraamin sekoitusta niissä, on teräksen sitkeys ja keraamin kovuus.
Pelkällä levyn kovuudella ei ole merkitystä. Kovat teräkset ovat murtuvat selkeästi pehmeämpiä levyjä helpommin. Nykyäänkin tavalliset panssarilevyt ovat edelleenkin kovuudeltaan luokkaa 300 HB. Iskukulma vaikuttaa ammuksen läpäisyyn enemmän kuin pelkän trigonometrian perusteella voisi olettaa. Jos ammus läpäisee 100 mm kohtisuoraan, se ei kykene samaan kun levyn paksuus on esim 70 mm ja iskukulma sellainen, että ammuksen lentoradan jatkeen pituus olisi 100 mm jotta läpäisy tapahtuisi.
RistoJ kirjoitti:
No ainakin tällainen video löytyy tuosta Bushmaster II Mk 44:stä:
Täällä on näköjään muutamia cv-koulutuksessa olleita heppuja keskustelemassa, joten ihemettelen sitä, että ettekö te saaneet ampua noita nuoliammuksia (alikaleja) ensinkään, kun ette osaa niiden läpäisystä sanoa mitään?
Itse olin ottamassa koulutusta kyseiselle linjalle saapumiserässä 1/05, jolloin muuten koulutettiin ensimmäinen täydessä vahvuudessa olevat cv-miehistöt. Me saatiin ampua kyseisen tyyppisiä ammuksia muutamia kappaleita 10cm paksuun teräkseen ja jäljet käytiin katsomassa heti ammunnan jälkeen. Siellähän ne sormen paksuiset (2-3cm halkaisija) reiät oli levyssä, eikä yksikään jäänyt vajaaksi.
Tosin se teräslevy oli 90-asteen kulmassa ampujaan nähden.
Tank netistä poimittua. 30x173 Mk268 APFSDS - 55mm/60°/1000m 30x173 PGU-14 - 69mm at 500 meters 38mm at 1000 meters at 90°, presumbly, but the realy penetration is about 25% higher.
Teräksen läpäisy on kiinni pajon iskukulmasta ja myös siitä mitä teräs laatu on kyseessä. Ainakin luotien läpäisy on mitattu yleensä panssariteräkseen jonka HB on 300 halvoissa raksateräksissä on HB yleensä 150. HB 300 ei ole nykypäivänä kovin paljoa. Rautaruukilta saa kulutusterästä 3 €/kg jonka HB on 500. Panssariteräksissä HB on yli 600 ja keraameissa vieläkin enemmän. Nykyään on myös kermeettejä jotka ovat teräksen ja keraamin sekoitusta niissä, on teräksen sitkeys ja keraamin kovuus.
Pelkällä levyn kovuudella ei ole merkitystä. Kovat teräkset ovat murtuvat selkeästi pehmeämpiä levyjä helpommin. Nykyäänkin tavalliset panssarilevyt ovat edelleenkin kovuudeltaan luokkaa 300 HB. Iskukulma vaikuttaa ammuksen läpäisyyn enemmän kuin pelkän trigonometrian perusteella voisi olettaa. Jos ammus läpäisee 100 mm kohtisuoraan, se ei kykene samaan kun levyn paksuus on esim 70 mm ja iskukulma sellainen, että ammuksen lentoradan jatkeen pituus olisi 100 mm jotta läpäisy tapahtuisi.
Ei murru. Tuo on vanhaa tietoa. Rakennusteräksillä kuten S235:lla on myötöraja 235 N/mm2 ja murtoraja 400 N/mm2. Kulutusteräksillä myötöraja on 1250 N/mm2 ja murtoraja 1600 N/mm2. Panssariteräksillä murtoraja saattaa olla 2100 N/mm2. Leikkauksessa käytetään leikkausmyötörajaa joka on vetomyötöraja /( 3^0,5). Jos halutaan 10 mm paksu puikko saada 10 mm paksun levyn läpi vaaditaan 74 KN voima jos levymateriaalina on rakesnneteräs kuten S235 ja 290 KN:n voima jos materiaalina on kulutusteräs. Keraamit tosin halkeilee jos ne saa osuman eikä ne kestä useita osumia.
[ Muokattu 04.02.2009, 22:38:25 ] En tiedä mitä aseita käytetään kolmannessa maailmansodassa, mutta tiedän että neljäs soditaan kivin ja kepein. -Albert Einstein
Tank netistä poimittua. 30x173 Mk268 APFSDS - 55mm/60°/1000m 30x173 PGU-14 - 69mm at 500 meters 38mm at 1000 meters at 90°, presumbly, but the realy penetration is about 25% higher.
Teräksen läpäisy on kiinni pajon iskukulmasta ja myös siitä mitä teräs laatu on kyseessä. Ainakin luotien läpäisy on mitattu yleensä panssariteräkseen jonka HB on 300 halvoissa raksateräksissä on HB yleensä 150. HB 300 ei ole nykypäivänä kovin paljoa. Rautaruukilta saa kulutusterästä 3 €/kg jonka HB on 500. Panssariteräksissä HB on yli 600 ja keraameissa vieläkin enemmän. Nykyään on myös kermeettejä jotka ovat teräksen ja keraamin sekoitusta niissä, on teräksen sitkeys ja keraamin kovuus.
Pelkällä levyn kovuudella ei ole merkitystä. Kovat teräkset ovat murtuvat selkeästi pehmeämpiä levyjä helpommin. Nykyäänkin tavalliset panssarilevyt ovat edelleenkin kovuudeltaan luokkaa 300 HB. Iskukulma vaikuttaa ammuksen läpäisyyn enemmän kuin pelkän trigonometrian perusteella voisi olettaa. Jos ammus läpäisee 100 mm kohtisuoraan, se ei kykene samaan kun levyn paksuus on esim 70 mm ja iskukulma sellainen, että ammuksen lentoradan jatkeen pituus olisi 100 mm jotta läpäisy tapahtuisi.
Ei murru. Tuo on vanhaa tietoa. Rakennusteräksillä kuten S235:lla on myötöraja 235 N/mm2 ja murtoraja 400 N/mm2. Kulutusteräksillä myötöraja on 1250 N/mm2 ja murtoraja 1600 N/mm2. Panssariteräksillä murtoraja saattaa olla 2100 N/mm2. Leikkauksessa käytetään leikkausmyötörajaa joka on vetomyötöraja /( 3^0,5). Jos halutaan 10 mm paksu puikko saada 10 mm paksun levyn läpi vaaditaan 74 KN voima jos levymateriaalina on rakesnneteräs kuten S235 ja 290 KN:n voima jos materiaalina on kulutusteräs. Keraamit tosin halkeilee jos ne saa osuman eikä ne kestä useita osumia.
OK. Minulla oli sitten ilmeisesti vanhentunutta tietoa. Täytyy ihmetellä, mitä järkeä on sitten valmistaa vaikkapa alle HB 500-levyjä, jos nämä kovat levyt eivät enää nykyisellä valmistustekniikalla ole herkkiä murtumaan.
Jarppi 11.02.2009, 21:11:55 baikal... totta...Putkinen taitaapi olla suuren luokan viihdyttäjä tajuamatta sitä itse.
baikal 11.02.2009, 20:45:55 Jarppi, en osaa käyttää hymiöitä aina. Minusta moni kirjoittaja tällä alalla omaa viihdyttäjän kykyjä. Minä ainakin nauran usein. Marsalkka oli oman lajinsa virtuoosi, tyylissään. Putkinen omansa.
Jarppi 11.02.2009, 20:38:03 Enpä ole kertaakaan lukenut Putkisen kirjoittaneen ilman asenteellisuutta.
JOKO 11.02.2009, 17:21:58 Mistä Putkisen höpinät löytyy?
baikal 11.02.2009, 17:04:56 Punainen Chesterfield edelleen ja Mallu siivittävät ajatustani. Lue nyt kunnas, ilo lukea tekstiä, jonka joka ainoa virke tähtää tiettyyn lopputulemaan.
kunnas 11.02.2009, 17:01:15 Baikal. sitä on taidettu poltella muutakin kuin pelkästään kevyt savukkeita?
baikal 11.02.2009, 16:56:10 Juhani Putkisella on muuten Painavaa tekstiä Georgian sodasta. Ja ilman asenteellisuutta.
Kuten allaolevasta kuvasta näet, tykin molemmin puolin sekä yläpuolella on rako, jonka etupuolella on ainoastaan ohut panssarointi. Vertaa PKM:n reikään.
t millään virityksillä.
kiitollisuuden velassa, kun sen joskus vuosi sitten laitoit tuonne 5.56mm ketjuun.
