Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko tuskin ehätti eduskuntaan, kun sitä ryhdyttiin jo epäilemään puolustusmäärärahojen tasokorotuksen osalta.
Ainakin valtiopäivien avajaiskahveilla valettiin kovasti kannuja siitä, tukeeko SDP:n eduskuntaryhmä presidentti Tarja Halosen johtaman hallituksen ulkopoliittisen ministerivaliokunnan (utva) yksimielistä esitystä.
Halonen korosti puheessaan laajaa yksituumaisuutta Suomen keskeisissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Tuskinpa tarkoituksetta, sillä hänen entisessä puolueessaan vastustetaan laajasti määrärahan inflaation ylittävää korotusta.
Yksituumaisuudeksi on puolustuselonteossakin muotoutunut kolmen suurimman puolueen, eli Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n yhteissietämys. Tällä kertaa Kokoomus sai utvassa läpi sen, mitä se ei onnistunut tekemään parlamentaarisessa seurantaryhmässä: kahden prosentin vuosittaisen tasokorotuksen puolustusvoimain määrärahoihin vuodesta 2011 alkaen.
Kokoomusta seurantaryhmässä edustanut kansanedustaja Olli Nepponen (kuva) katsoi presidentin antaneen vahvan tukensa utvan päätökselle määrärahan korottamiseksi. Sitä, tuleeko siitä myös SDP:n kanta, hän ei halunnut arvioida.
- Presidentti perusteli utvan päätöstä aivan oikein puolustusmateriaalin jatkuvalla ja nopealla kallistumisella ja kansainvälisillä aserajoittamissopimuksilla. Kun halvat ratkaisut, kuten jalkaväkimiinat, korvataan kalliilla uusilla asejärjestelmillä, tarvitaan lisää rahaa, Nepponen sanoi.
Puheessaan presidentti mainitsi myös, ettei sitoutuminen puolustusmenojen selvään kasvattamiseen huononevassa taloudellisessa tilanteessa ole yksinkertaista. Tämän taas tulkittiin antavan ”luvan” luopua ainakin osasta korotusta tai lykätä korotuspäätös parempia aikoja odottamaan.
Nepponen korosti, että korotus onkin tarkoitettu tulemaan voimaan vasta ensi vuosikymmenen alussa eikä taantuman aikana. - Jos korotusta ei tehdä, seuraavassa selonteossa joudutaan tekemään suuria rakenteellisia muutoksia, kuten joukko-osastojen lakkauttamisia sekä varusmiesten ja reserviläisten määrien leikkauksia.
Kahvikeskustelujen pääkysymys olikin, mitä SDP lopulta tekee. Tukeeko se utvan päätöstä – ja samalla Halosta – vai pysyykö se seurantaryhmässä ajamassaan kannassa, jonka mukaan määrärahaa korotetaan korkeintaan vuosittaisilla inflaatiotarkistuksilla. Ja jos pysyy, mitä Keskusta siinä tapauksessa tekee.
Jos SDP ei lähde mukaan korotukseen, ainakin yksi vallitseva totuus joutaa roskakoriin: turvallisuuspolitiikassa puolue tekee aina niin kuin Halonen haluaa.
Infaterie Königin aller Waffen artillery eto Bog dlya voinu Invasion, War, Famine and Death
Eikö suurinta musiikkia maailmassa ole tykkien jyly kun ne pysäyttävät vihollisen synnyinmaan porteilla.
Häkämies: Olen luullut, että eduskunta haluaa pitää yleisen asevelvollisuuden Hallituksen rivit rakoilevat puolustusmenoissa
REINO SUMMANEN, 11.2.2009
Puolustusmäärärahojen tasokorotus on kovassa vastatuulessa eduskunnassa. SDP tyrmäsi keskiviikkona täysin hallituksen esityksen inflaation ylittävästä kahden prosentin korotuksesta, eikä päähallituspuolue Keskustakaan ottanut siihen yksiselitteisen myönteistä kantaa.
Hallitusrintamasta Vihreät katsoi, ettei se voi sitoutua puolustusmenojen pysyvään korotukseen, vaan asia pitäisi jättää sovittavaksi vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa. Presidentti Tarja Halosen johtaman hallituksen ulkopoliittisen ministerivaliokunnan (utva) yksimielisen korotusesityksen takana seisoivatkin vain Kokoomus ja RKP.
Kiista puolustusmäärärahojen korottamisesta hallitsi odotetusti eduskunnan lähetekeskustelua turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Silti SDP:n jyrkkä kanta tuli hallitukselle yllätyksenä, koska se ei juuri anna mahdollisuuksia neuvotella korotuksesta selonteon valiokuntakäsittelyssä.
SDP, kuten myös Vasemmistoliitto, tukeutuivat kaikista eduskuntapuolueista kootun turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän raporttiin, jossa määrärahoja esitetään korotettavaksi vuoden 2008 tasosta pelkästään vuosittaisilla inflaatiotarkistuksilla.
SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt puoluejohtaja Jutta Urpilainen sanoikin hallituksen kävelevän seuranryhmän yli, kun se tässä taloudellisessa tilanteessa esittää lisäkorotusta puolustusmenoihin.
- Tämä on täysin kestämätöntä eikä sitä voi hyväksyä, Urpilainen sanoi.
Keskustelussa Urpilainen totesi hallituksen olevan hajallaan puolustusrahoissa. - Onko hallituksen linja selonteon linja vai Vihreiden linja.
Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Annika Lapintien mukaan ”seurantaryhmän kanta on eduskunnan kanta”.
Keskustan kanta korotukseen epäselvä
Keskustan ryhmäpuheenvuorosta selväsanaista tukea tasokorotukselle ei ole löydettävissä. Päinvastoin, seurantaryhmää johtanut Juha Korkeaoja puolusti ryhmänsä raporttia todeten sen lähestyneen asiaa myös mahdollisuuksien eikä vain tarpeiden näkökulmasta, kuten hallitus.
Keskustelussa Korkeaoja täsmensi, että ”puolustus on suhteellista” ja määrärahojen korotusta pitää pohtia myös taloustilannetta vasten. Hän piti mahdollisena, että seurantatyhmän kanta merkitsisi puolustusvoimain suorituskyvyn jonkinasteista alentumista.
Toisaalta Korkeaoja tähdensi Keskustan eduskuntaryhmän pitävän tärkeänä puolustusvoimain läsnäoloa ja näkyvyyttä jokaisessa maakunnassa.
Hallitukselta hintalappu puolutuskyvylle
Määrärahakorotusta puolustaneiden pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) mukaan seurantaryhmän edellyttämä nykyisen puolustuskyvyn ylläpitäminen ei onnistu ilman kahden prosentin tasokorotusta.
- Seurantaryhmän esitys ei ollut yhtälö, mutta hallituksen esitys on yhtälö, Häkämies sanoi.
Vanhanen viittasi hallitukseen laskelmaan, jonka mukaan puolustusmateriaalin normaalia inflaatiota nopeampi kallistumisen vaatii puolustusbudjetin kahden prosentin vuosittaisen korotuksen 2011 alkaen. - Hallituksen näkemyksen mukaan korotuksella voidaan välttää puolustusvoimien organisaatiomuutokset.
Vanhanen korosti, että esityksellään hallitus on pannut hintalapun sille, mitä seurantaryhmän suuntaviivojen mukaan tehdyn selonteon tarkoittama puolustuskyky maksaa. - Jos eduskunta ei hallituksen esittämää korotusta hyväksy, niin sitten on haettava säästöjä ja tehtävä organisaatiomuutoksia. Tätä ei ole syytä piilotella.
Lisäaikaa hallitulle rakennemuutokselle
Häkämiehen mukaan kahdella lisäprosentilla ostetaan aikaa hallitulle rakennemuutokselle, joka on edessä ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeen, kun pienenevät ikäluokat supistavat kriisiajan joukkojen kokoa.
- Jos näitä kahta prosenttia ei tule, rakenteellisia muutoksia joudutaan tekemään etuajassa: reserviarmeijaa pitää supistaa 250 000 mieheen ja naiseen jo vuonna 2012 ja yksi keskisuuri joukko-osasto lakkauttaa. Se taas johtaisi valikoivaan asevelvollisuuteen. Minä olen luullut, että eduskunta haluaa ylläpitää yleisen asevelvollisuuden, Häkämies ihmetteli.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ilkka Kanerva kysyikin keskustelussa, että jos eduskunta ei suostu hallituksen esittämään lisäkorotukseen, pitäisikö entistä pontevammin harkita NATO:n jäsenyyttä.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) mukaan nykyinen eduskunta ei voi olla ottamatta kantaa puolustusvoimain määrärahoihin, koska vuoden 2011 budjetista on päätettävä vuonna 2010.
Myös Vanhanen korosti, että puolustusvoimilla pitää olla varma pohja, jolle perustaa kymmenenkin vuoden päähän ulottuvat materiaalihankinnat.
Infaterie Königin aller Waffen artillery eto Bog dlya voinu Invasion, War, Famine and Death
Eikö suurinta musiikkia maailmassa ole tykkien jyly kun ne pysäyttävät vihollisen synnyinmaan porteilla.
että mitä näpertelyä! Kahdesta prosentista kinataan ihan kun sillä olis jotain merkitystä. Todellinen tasokorotustarve inflaatiokorotuksen päälle on 20-30%. Ja sekään ei riitä. Nyt pitäs tuplata budjetti kahdeksi vuodeksi jotta saatas kertausvelkaa pienennettyä ja maavoimien kalustovajaus kurottua kiinni. Lisäksi pitäs tuplata budjetti vuosiksi 2016-18 maavoimien kalustouudistusten takia. Aamen.
Puolustusmenojen määrä on pitkällä aikajaksolla vakio. "Mikä puolustusbudjetissa säästetään se sotakorvauksina menetetään."
Tsipon esitys saattaisi aiheuttaa rakoilua jopa hallituksen avainryhmissä. Tosiasia on, että ratkaisut tulevaisuudessa joudutaan tekemään puolustushallinnon isojen pääluokkien eli hankintamenojen ja palkkakulujen luokissa.
RA-vahvuuteen tullaan vielä käymään käsiksi, sanokaa sanoneen. 1000-2000 hlöä lähtee, ainakin. Sanotaan 2012-2014.
että mitä näpertelyä! Kahdesta prosentista kinataan ihan kun sillä olis jotain merkitystä. Todellinen tasokorotustarve inflaatiokorotuksen päälle on 20-30%. Ja sekään ei riitä. Nyt pitäs tuplata budjetti kahdeksi vuodeksi jotta saatas kertausvelkaa pienennettyä ja maavoimien kalustovajaus kurottua kiinni. Lisäksi pitäs tuplata budjetti vuosiksi 2016-18 maavoimien kalustouudistusten takia. Aamen.
Surullista mutta totta. Toisaalta Suomessa pätee hyvin sanonta "Mitä silmä ei näe, sitä sydän ei itke." Merkittäviin korotuksiin tarvittaisiin jotain todella järisyttäviä tapahtumia. Todennäköisesti vasta Venäjä-Ukraina maaottelu tai panssariprikaatien ryhmittäminen Viron rajalle + todella uhkaava kielenkäyttö Venäjän johdon taholta saisi suomalaisten politiikkojen mielipiteet muuttumaan. Sitä odotellessa voidaan jälkisuomettuneessa hyvinvointivaltiossa jatkaa vanhalla linjalla...
Ei hätiä mitiä. Meillä on turvanamme Lissabonin turvalauseke, jota mm. Ruotsi etunenässä on luvannut toteuttaa.
Jos määrärahakorotukset ovat esitetynkaltaisia ollaan ok-tiellä, se on oikein. Megalomaaniset korotukset turvottavat pitkässä juoksussa RA-vahvuutta ja yhä uusia vakituisia menoreikiä kehitellään, se ei tuo tehoa, mutta maksaa.
Toistan: korotus on parempi kuin supistus. Odottakaas, jahka tässä maassa siirrytään taas velanotosta velanmaksuun. Siinä ei kysellä taas eikä itketä, juustohöylä silppuaa maanpuollustusta samoin kuin muutakin.
Jos määrärahakorotukset ovat esitetynkaltaisia ollaan ok-tiellä, se on oikein. Megalomaaniset korotukset turvottavat pitkässä juoksussa RA-vahvuutta ja yhä uusia vakituisia menoreikiä kehitellään, se ei tuo tehoa, mutta maksaa.
Tämän päiväisessä Hesarissa ehdittiin jo kauhistella pahinta vaihtoehtoa: Jos lisärahaa ei saada - voidaan joutua sulkemaan varuskunta...
Ei tuollaista voi Suomessa sallia. Kuka niitä korpeen siirrettyjä virastoja ja laitoksiakin suojelee jos joudutaan "lähivaruskunta" sadan kilometrin päästä lakkauttamaan?
Puolustusvoimista on tullut oiva leikkikalu alue- ja teollisuuspoliittisiin leikkeihin. Toki pv kelpaa myös muihin tehtäviin, nimittäin kodin leikkimiseen EU:n ja NATO:n kanssa.
Jarppi 11.02.2009, 21:11:55 baikal... totta...Putkinen taitaapi olla suuren luokan viihdyttäjä tajuamatta sitä itse.
baikal 11.02.2009, 20:45:55 Jarppi, en osaa käyttää hymiöitä aina. Minusta moni kirjoittaja tällä alalla omaa viihdyttäjän kykyjä. Minä ainakin nauran usein. Marsalkka oli oman lajinsa virtuoosi, tyylissään. Putkinen omansa.
Jarppi 11.02.2009, 20:38:03 Enpä ole kertaakaan lukenut Putkisen kirjoittaneen ilman asenteellisuutta.
JOKO 11.02.2009, 17:21:58 Mistä Putkisen höpinät löytyy?
baikal 11.02.2009, 17:04:56 Punainen Chesterfield edelleen ja Mallu siivittävät ajatustani. Lue nyt kunnas, ilo lukea tekstiä, jonka joka ainoa virke tähtää tiettyyn lopputulemaan.
kunnas 11.02.2009, 17:01:15 Baikal. sitä on taidettu poltella muutakin kuin pelkästään kevyt savukkeita?
baikal 11.02.2009, 16:56:10 Juhani Putkisella on muuten Painavaa tekstiä Georgian sodasta. Ja ilman asenteellisuutta.
